Tagged: facebook

Miksi sosiaalisen median käyttäjille ei näytetä sisältöä, jota heidän tulisi nähdä?

Oletetaan, että on sellaista sisältöä, jonka näkeminen on yhteiskunnallisesti tärkeää. Se voi liittyä esimerkiksi terveyteen, korruptioon, oikeudenmukaisuuteen, väärän tiedon levittämiseen, kasvatukseen, kansalaisoikeuksiin, jne.

Silloin voidaan kysyä:

A. Miten taata nykyisessä hajautetun sosiaalisen median mallissa, että ihmiset näkevät tämän sisällön?
B. Miksi käyttäjille ei näytetä sisältöä, jota heidän tulisi nähdä?

Keskityn seuraavassa vastaamaan jälkimmäiseen kysymykseen. Mahdollisia syitä voidaan nähdä olevan useampia, tässä mielestäni keskeisimmät.

1. Ihmiset eivät halua nähdä, mitä heidän tulisi nähdä

Tyypillisesti sosiaalisen median käyttäjät tykkäävät viesteistä, joiden sisällön kanssa he ovat samaa mieltä. Näin siitä huolimatta, että vastakkaisten mielipiteiden näkeminen voisi johtaa laajempaan ymmärrykseen ja lievittää sosiaalisen median ryhmäpolarisaatiota. Käyttäjien vahvistusharha johtaa koneen vahvistusharhaan.

2. Tavoitteiden ristiriitaisuus

Ristiriitaisuuden oletukset ovat seuraavat:

a) Jos Facebook optimoi omaa etuaan eli käyttäjän palaamista => se näyttää mitä haluat nähdä, koska tällöin se optimoi mainosnäyttöjä

b) Jos Facebook optimoi sinun etuasi => se näyttää mitä haluat nähdä, koska saat sellaisesta sisällöstä välittömän tyydytyksen lähteen (gratification)

c) Jos Facebook optimoi yleistä etua => näyttää sivistävää sisältöä, koska se vähentää konflikteja ja polarisoitumista

On siis selkeää, että Facebookin ja käyttäjän preferenssit (a, b) poikkeavat yleisestä hyvästä (c) tässä tapauksessa. Voidaan sanoa, että Facebook yrityksenä ja Facebook yhteiskunnallisena vaikuttajana ovat keskenään ristiriidassa.

Mutta ongelma on myös luonteeltaan osaksi tekninen:

==> Miten operationalisoida ”yleinen hyvä” selkeäksi tavoitteeksi?

Jatkona tälle ajatukselle:

3. Kuka määrittää mitä tulisi nähdä?

Entisaikaan joukkoviestinten toimitus, päätoimittaja tai vastaava toimittaja, päätti mitä sisältöä näyttää kansalaisille. Nämä päätökset pohjautuvat jonkinlaiseen journalistiseen ohjeistukseen, jonka mukaan valitaan yhteiskunnallisesti tärkeitä aiheita, jotka koskettavat suurta osaa kansasta.

Mutta kuten Kari Haakana esitti ”Algorytmittyvä elämä” -tilaisuudessa, eikö tämäkin näkökulma ole puolueellinen ja johda informaatiokuplaan? Edelleen siinä kansalaiset näkevät vain rajatun määrän informaatiota. Nykyisin informaationvälitys on fragmentoitunutta: kuin sormenjälki, jokaisen yksilöllinen uutisvirta on ainutlaatuinen. Ei ole kahta samanlaista sosiaalisen median uutisvirtaa. On kylläkin aiheita, jotka läpileikkaavat lähes jokaisen uutisvirran. Tätä kuvaan seuraavalla Venn-kaaviolla.

C=yhteinen sisältö, joka koskettaa monta käyttäjää. R=jokaisen yksityinen sisältö.

Johtopäätös

Johtopäätöksenä sanoisin, että tiedonvälityksen kannalta tilanne ei ole lainkaan niin synkkä kuin yleisesti luullaan. Koska sosiaalinen media perustuu jakoihin, tärkeäksi koettu sisältö yhä edelleen leviää nopeasti. Ehkä ongelmana on pikemminkin se, että tärkeää sisältöä ei ole kovinkaan paljon. Tärkeitä uutisia on hyvin vähän suhteessa kokonaisaikaan, jonka ihmiset viettävät sosiaalisessa mediassa.

Tyhjän tilan täyttää merkityksetön, viihteellinen sisältö, koska se saa edes aikaan jonkinlaisia emotionaalisia reaktioita käyttäjissä. Vastaus ensimmäiseen kysymykseen on siis: sisältö löytää lukijansa, kunhan se koetaan tarpeeksi tärkeäksi. Joissain tapauksissa tämä edellyttää, että tärkeä sisältö on paketoitava oikeaan muotoon ja markkinoitava sosiaalisen median käyttäjille – etenkin koska se kilpailee helppoa ja viihteellistä sisältöä vastaan.

Kuinka tunnistaa valeuutinen?

Facebook julkaisi hiljattain ohjeita käyttäjille valeuutisten tunnistamiseksi. Tarkemmin sanottuna ohjenuoria on kymmenen. Ne pohjautuvat Facebookin tekemään työhön valeuutisten tunnistamiseksi, ja perustuvat yleisiin tuntomerkkeihin. Ohjenuorat ovat alla, suomensin ne tästä lähteestä.

Mikä on valeuutinen?

Valeuutinen tarkoittaa uutisen kaltaista väärää informaatiota, jonka levittämisellä on usein poliittisia tarkoitusperiä. Valeuutinen voidaan siis ymmärtää propagandan yhtenä muotona, ja valeuutisten levittäminen sosiaalisessa mediassa on osa informaatiosodankäyntiä, jossa eri ryhmien mielipiteisiin pyritään vaikuttamaan jonkin tarkoitusperän edistämiseksi.

Facebookin ohjeet valeuutisten tunnistamiseksi

1. Ole skeptinen otsikoista. Valeuutisilla on usein tarttuvia otsikoita, ja niissä käytetään isoja kirjaimia ja huutomerkkejä. Jos otsikon väite vaikuttaa epäuskottavalta, se luultavasti on.

2. Lue tarkasti URL-osoite. Keksitty tai luotettavaa lähdettä matkiva URL-osoite voi olla varoitusmerkki vääristä uutisista. Monet valeuutissivustot jäljittelevät aitoja uutislähteitä tekemällä pieniä muutoksia URL-osoitteeseen.

3. Kiinnitä huomiota lähteeseen. Varmista, että juttu on sellaisen lähteen kirjoittama, jonka luotettavuus on uskottava. Jos juttu tulee tuntemattomasta organisaatiosta, tutustu sen ”Tietoja” -osioon saadaksesi lisätietoja.

4. Varo epätavallista muotoilua. Monilla valeuutissivustoilla on kirjoitusvirheitä tai epäilyttävän näköiset verkkosivut. Lue huolellisesti, jos näet nämä merkit.

5. Epäile valokuvia. Valeuutiset sisältävät usein manipuloituja kuvia tai videoita. Joskus kuva voi olla aito, mutta otettu pois asiayhteydestä. Voit etsiä valokuvaa tai kuvaa esimerkiksi Google-kuvahaulla tarkastaaksesi, mistä se on peräisin.

6. Tarkista päivämäärät. Väärennetyt uutiset voivat sisältää aikajaksoja, jotka eivät ole uskottavia, tai tapahtumapäivämääriä, jotka ovat muuttuneet.

7. Tarkista todistusaineisto. Tarkista tekijän lähteet varmistaaksesi, että ne ovat tarkkoja. Todisteiden puute tai tuntemattomien asiantuntijoiden käyttö voi paljastaa valeuutisen.

8. Lue muita lähteitä. Jos mikään muu uutislähde ei raportoi samaa juttua, se saattaa merkitä, että juttu on väärä. Jos juttu raportoidaan useista luotettavista lähteistä, se on todennäköisemmin totta.

9. Onko juttu vitsi? Joskus valeuutisia voi olla vaikea erottaa huumorista tai satiirista. Tarkista, onko lähde tunnettua parodia ja viittaavatko jutun yksityiskohdat ja sävy siihen, että juttu on huumoria.

10. Jotkut jutut ovat tahallaan vääriä. Ajattele kriittisesti lukemaasi ja jaa vain uutisia, joita pidät uskottavina.

Lue lisää

Facebook (6.4.2017). Working to Stop Misinformation and False News: https://newsroom.fb.com/news/2017/04/working-to-stop-misinformation-and-false-news/

Facebook (6.4.2017). A New Educational Tool Against Misinformation: https://newsroom.fb.com/news/2017/04/a-new-educational-tool-against-misinformation/

Valheenpaljastaja: Valheet leviävät faktoja nopeammin – Facebookin faktantarkistus ei toimi: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/04/21/valheenpaljastaja-valheet-leviavat-faktoja-nopeammin-facebookin-faktantarkistus