Tagged: informaatio

Mikä on klikkiotsikko?

Mikä on klikkiotsikko?

Lyhykäisyydessään klikkiotsikko tai klikkiansa (eng. clickbait) viittaa otsikkoon sekä siihen liittyvään verkkosisältöön, joka on harhaanjohtava ja houkuttelee klikkaamaan. Klikkiotsikon tarkoituksena on usein kerryttää klikkausten avulla mainostuloja. Periaatteena on, että mitä enemmän klikkejä, sitä enemmän mainostuloja.

Miksi klikkiotsikot toimivat?

Klikkiotsikko herättää tyypillisesti mielenkiinnon vetoamalla tunteisiin. Tavallisesti ihmiset klikkaavat negatiivisesti sävyttyneisiin otsikoihin enemmän kuin positiivisiin. Tämän ovat myös klikkiotsikoiden tekijät huomanneet, ja siksi monesti otsikot vaikuttavat tunnetasolla lähinnä kielteisellä tavalla. Klikkiotsikoiden tärkein missio on siis herättää tunteita ja saada klikkaamaan.

Kuinka tunnistaa klikkotsikko?

Klikkiotsikon tunnistaa tyypillisesti sensaatiohakuisesta tyylistä. Usein otsikko viestii jostakin hätkähdyttävästä ja rajoja rikkovasta asiasta, joka ilmeisesti olisi syytä tietää. Monesti lukija kuitenkin pettyy, kun lupauksia tarjonnut otsikko ei johdakaan mihinkään elämää mullistavaan tietoon. Sen sijaan otsikon takaa löytyvä verkkosisältö voi olla täysin päinvastaista kuin otsikon väittämä. Otsikkoon klikkaaminen johtaa esimerkiksi uutisartikkeliin, joka sisältää syvällisen tiedon sijaan lukemista häiritseviä mainoksia taikka muuta sisältöä kuin otsikossa on luvattu. Todellista informaatioarvoa ei välttämättä ole lainkaan.

Klikkiotsikot luovat epäluottamusta

Klikkiotsikoita saatetaan klikata jonkun aikaa, mutta ennemmin tai myöhemmin ihmiset eivät luota enää tiedonlähteeseen. Pettyminen laaduttomaan ja harhaanjohtavaan sisältöön johtaa lopulta siihen, ettei otsikoita edes klikata. Informaatioalustoille, kuten Google ja Facebook, klikkiotsikot edustavat siis riskiä käyttäjien huomion menettämisestä. Tämän vuoksi esimerkiksi Facebook on leikannut klikkiotsikoilta vaikuttavan sisällön näkyvyyttä.

Kohti parempaa uutisointia

Klikkiotsikot ovat herättäneet paljon keskustelua ja Suomessakin on niiden pohjalta perustettu klikkijournalismin vähentämiseksi esimerkiksi Klikinsäästäjä (https://klikinsaastaja.fi/).

Lokaali vs. globaali informaatiokupla

Informaatiokupla = järjestelmällisesti valitaan tai vastaanotetaan yksipuolista tietoa.

1. Informaatiokuplat tekevät jotkin valinnat helpommaksi (sisällön suosittelu, suodattaminen => vaikutus maailmankuvaan)
2. Yleisesti ottaen kuplautuminen edellyttää medialukutaidon puutetta (Haakanan hypoteesi [1])
3. Kyse on kuplan määrittelystä: paikallinen kupla vs. globaali kupla

Paikallinen = tietty kanava, esim. Facebook
Globaali = koko tiedonvälitysjärjestelmä

Valitaan => globaalin informaatiokuplan ongelma
Vastaanotetaan => lokaalin informaatiokuplan ongelma

Vrt. konfirmaatiovääristymä => yleistä tahoa voi kritisoida, mutta itseä ei — tai omia puutteita ei tiedosta

[1] ”Ei kuplasta puhuttu silloin, kun tv-kanavaa ei voinut valita.” Näytettiin kuitenkin yhteiskunnallisesti tärkeä sisältö.

Kuinka tunnistaa valeuutinen?

Facebook julkaisi hiljattain ohjeita käyttäjille valeuutisten tunnistamiseksi. Tarkemmin sanottuna ohjenuoria on kymmenen. Ne pohjautuvat Facebookin tekemään työhön valeuutisten tunnistamiseksi, ja perustuvat yleisiin tuntomerkkeihin. Ohjenuorat ovat alla, suomensin ne tästä lähteestä.

Mikä on valeuutinen?

Valeuutinen tarkoittaa uutisen kaltaista väärää informaatiota, jonka levittämisellä on usein poliittisia tarkoitusperiä. Valeuutinen voidaan siis ymmärtää propagandan yhtenä muotona, ja valeuutisten levittäminen sosiaalisessa mediassa on osa informaatiosodankäyntiä, jossa eri ryhmien mielipiteisiin pyritään vaikuttamaan jonkin tarkoitusperän edistämiseksi.

Facebookin ohjeet valeuutisten tunnistamiseksi

1. Ole skeptinen otsikoista. Valeuutisilla on usein tarttuvia otsikoita, ja niissä käytetään isoja kirjaimia ja huutomerkkejä. Jos otsikon väite vaikuttaa epäuskottavalta, se luultavasti on.

2. Lue tarkasti URL-osoite. Keksitty tai luotettavaa lähdettä matkiva URL-osoite voi olla varoitusmerkki vääristä uutisista. Monet valeuutissivustot jäljittelevät aitoja uutislähteitä tekemällä pieniä muutoksia URL-osoitteeseen.

3. Kiinnitä huomiota lähteeseen. Varmista, että juttu on sellaisen lähteen kirjoittama, jonka luotettavuus on uskottava. Jos juttu tulee tuntemattomasta organisaatiosta, tutustu sen ”Tietoja” -osioon saadaksesi lisätietoja.

4. Varo epätavallista muotoilua. Monilla valeuutissivustoilla on kirjoitusvirheitä tai epäilyttävän näköiset verkkosivut. Lue huolellisesti, jos näet nämä merkit.

5. Epäile valokuvia. Valeuutiset sisältävät usein manipuloituja kuvia tai videoita. Joskus kuva voi olla aito, mutta otettu pois asiayhteydestä. Voit etsiä valokuvaa tai kuvaa esimerkiksi Google-kuvahaulla tarkastaaksesi, mistä se on peräisin.

6. Tarkista päivämäärät. Väärennetyt uutiset voivat sisältää aikajaksoja, jotka eivät ole uskottavia, tai tapahtumapäivämääriä, jotka ovat muuttuneet.

7. Tarkista todistusaineisto. Tarkista tekijän lähteet varmistaaksesi, että ne ovat tarkkoja. Todisteiden puute tai tuntemattomien asiantuntijoiden käyttö voi paljastaa valeuutisen.

8. Lue muita lähteitä. Jos mikään muu uutislähde ei raportoi samaa juttua, se saattaa merkitä, että juttu on väärä. Jos juttu raportoidaan useista luotettavista lähteistä, se on todennäköisemmin totta.

9. Onko juttu vitsi? Joskus valeuutisia voi olla vaikea erottaa huumorista tai satiirista. Tarkista, onko lähde tunnettua parodia ja viittaavatko jutun yksityiskohdat ja sävy siihen, että juttu on huumoria.

10. Jotkut jutut ovat tahallaan vääriä. Ajattele kriittisesti lukemaasi ja jaa vain uutisia, joita pidät uskottavina.

Lue lisää

Facebook (6.4.2017). Working to Stop Misinformation and False News: https://newsroom.fb.com/news/2017/04/working-to-stop-misinformation-and-false-news/

Facebook (6.4.2017). A New Educational Tool Against Misinformation: https://newsroom.fb.com/news/2017/04/a-new-educational-tool-against-misinformation/

Valheenpaljastaja: Valheet leviävät faktoja nopeammin – Facebookin faktantarkistus ei toimi: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/04/21/valheenpaljastaja-valheet-leviavat-faktoja-nopeammin-facebookin-faktantarkistus

Miksi eurooppalaisten on ymmärrettävä koneellista päätöksentekoa?

Suomalaisen yhteiskunnan on pysyttävä ns. digitalisaation kärjessä, jotta voimme vastata kansainvälisen kilpailun haasteisiin. Paitsi kilpailullisia seikkoja, koneelliseen päätöksentekoon liittyy teknologian yhteiskunnallisten merkitysten ymmärtäminen.

Tarkastellaan koneellista päätöksentekoa eurooppalaisesta näkökulmasta. Käytännössä kaikki ns. superalustat (alusta, jolla on yli sata miljoonaa käyttäjää) ovat yhdysvaltalaisomistuksessa. Nämä kaupalliset toimijat, joiden algoritmien tarkka toiminta on ”musta laatikko” niin käyttäjille kuin lainsäätäjille, päättävät minkälaista tietoa eurooppalaisille kansalaisille päivittäin näytetään. Eurooppalaiset viettävät esimerkiksi yhteensä yli 60 miljoonaa tuntia päivässä Facebookissa ja tekevät yli 30 miljardia hakua Googlessa kuukausittain. Nuorempien sukupolvien mediakulutus on vielä enemmän verkkopainotteista, ja useille verkkomediat muodostavat tärkeimmän informaatiolähteen.

On siis poikkeuksellisen selvää, että amerikkalaisilla yrityksillä on superalustojen kautta suuri valta yleisen mielipiteen muodostumisessa niin Euroopassa kuin oikeastaan koko maailmassa. Tarkoituksenamme ei ole väittää, että tätä valtaa käytettäisiin tällä hetkellä väärin, mutta vallan luonteeseen kuuluu läheisesti väärinkäytön mahdollisuus. Sen vuoksi eurooppalaisten on kriittistä vähintäänkin ymmärtää, mistä algoritmien toiminnassa on kyse. Tämä ymmärrys voidaan kytkeä mm. lainsäädäntöön, jotta superalustojen toimintaa voidaan valvoa ja tarvittaessa kontrolloida.