Suomen asema kansainvälisessä tekoälykilpailussa

Mikä on tilanne? Tällä hetkellä koneälyn kehittymistä kontrolloi kourallinen amerikkalaisia suuryrityksiä. Pidän pääministeri Sipilän ulostuloa Suomen tekoälystrategiasta hyvänä. Nokian myötä Suomi, ja oikeastaan koko Eurooppa, menetti ainoan merkittävän digitaalisen ekosysteeminsä. Nyt data ja alustat ovat amerikkalaisten hallussa. Tällä voi olla poliittisia vaikutuksia (mielipiteisiin vaikuttaminen, NSA-tyyppinen seuranta) taloudellisten vaikutusten (voittojen kotiuttaminen veroparatiiseihin, vrt. Google ja Facebook) lisäksi.

Sääntelyllä homma hoitoon? Sääntelyn lisääminen kotimarkkinoilla tai EU-tasolla ei kuitenkaan ole oikea tapa vastata. Sääntelyn sijaan tarvitaan kilpailukykyä – eurooppalaisten pitää kyetä haastamaan amerikkalaiset yritykset tekoälyn kehittämisessä. Samaa tekee myös Kiina, joka esimerkiksi tukee Baidu-hakukoneen tekoälykehitystyötä – näiden keinojen tavoitteena on pysyä mukana tekoälykilvassa. Tulevaisuuden maailmassa voi olla useita eri tekoälyratkaisuja, jotka kilpailevat toisiaan vastaan. Vielä toistaiseksi hyvää on ollut se, että isot toimijat jakavat työkalujaan avoimen lähdekoodin alla (esim. Googlen Tensorflow  ja Facebookin Torch), mutta dataa ne varjelevat tarkoin ja nämä työkalut ovat hyödyttömiä ilman dataa.

Haastena data. Haasteena on nimenomaan data. Dataan kiinnipääsyä hankaloittaa ns. voittaja vie kaiken -dynamiikka, joka on ominaista alustoille. Tarvitaan siis vaihtoehtoisia tapoja kerätä aineistoja, koska vaikkapa Facebook on hyvin suljettu ympäristö tutkijan näkökulmasta (rajapintojen kautta on rajattu pääsy ja yhteys on usein epävakaa ja hidas). Hyviä esimerkkejä suomalaisesta osaamisesta ovat tutkimuskonsortion ylläpitämä Kielipankki-palvelu ja turkulainen BioNLP-ryhmä, jonka tavoitteena on tallentaa suomenkielinen Internet.

Kohti ratkaisuja. Tarvitaan merkittäviä kansallisia panostuksia tekoälytutkimukseen ja tutkimustulosten kaupallistamiseen. Suomen etuna on vahva kieliteknologian tutkimusperinne sekä korkeatasoinen insinöörikoulutus, josta tärkein esimerkki on Teuvo Kohosen kehittämä, kansainvälisesti tunnettu neuroverkkomalli. Meillä on näin ollen kaikki avaimet osallistua koneoppimisen ja tekoälyn kehittämiseen kansainvälisellä tasolla.