Kari Haakana (@Karde) piti esityksen Kone Säätiön ja Kaute-säätiön järjestämässä ”Algorytmittyvä elämä” -tilaisuudessa Helsingissä (12.5.2017). Kari mainitsi USACM:n (Association for Computing Machinery US Public Policy Council) julkaiseman ohjeistuksen algoritmien läpinäkyvyydelle ja vastuullisuudelle. Tietääkseni sitä ei ole vielä käännetty suomeksi, joten päätin kääntää sen. Alla ohjeistus. Miksi algoritmien salaisuuksia ei paljasteta? ACM kirjoittaa, että algoritmien läpinäkymättömyyteen […]
Kategoria: Suomeksi
Kategoriat
Kuinka tunnistaa valeuutinen?
Facebook julkaisi hiljattain ohjeita käyttäjille valeuutisten tunnistamiseksi. Tarkemmin sanottuna ohjenuoria on kymmenen. Ne pohjautuvat Facebookin tekemään työhön valeuutisten tunnistamiseksi, ja perustuvat yleisiin tuntomerkkeihin. Ohjenuorat ovat alla, suomensin ne tästä lähteestä. Mikä on valeuutinen? Valeuutinen tarkoittaa uutisen kaltaista väärää informaatiota, jonka levittämisellä on usein poliittisia tarkoitusperiä. Valeuutinen voidaan siis ymmärtää propagandan yhtenä muotona, ja valeuutisten levittäminen sosiaalisessa […]
Minua haastateltiin hiljattain Kauppalehteen. Eräs jutun lukijakommentti oli: Mikä ihmeen humanisti-tutkija tätäkin tutkii? Saisivat pysyä kaukana luonnontieteiden alalta tuollaiset teknofoobikot, koska niissä hallitsee logiikka, ei tunne. Yhteiskunnallisen keskustelun taso eri verkkomedioissa on silminnähden matala: Ihmiset pilkkaavat toisiaan ja tuntuvat haastavan riitaa useammin kuin suhtautuvan asioihin järkevästi. Omaa pahaa oloa puretaan kärkeviin kommentteihin, jotka eivät kuitenkaan […]
Mikä on tilanne? Tällä hetkellä koneälyn kehittymistä kontrolloi kourallinen amerikkalaisia suuryrityksiä. Pidän pääministeri Sipilän ulostuloa Suomen tekoälystrategiasta hyvänä. Nokian myötä Suomi, ja oikeastaan koko Eurooppa, menetti ainoan merkittävän digitaalisen ekosysteeminsä. Nyt data ja alustat ovat amerikkalaisten hallussa. Tällä voi olla poliittisia vaikutuksia (mielipiteisiin vaikuttaminen, NSA-tyyppinen seuranta) taloudellisten vaikutusten (voittojen kotiuttaminen veroparatiiseihin, vrt. Google ja Facebook) […]
Kategoriat
Digitalisaation perussanastoa
Avaan muutaman tärkeän käsitteen, jotka eivät vaikuta olevan aivan selviä kaikille digitalisaatiosta kiinnostuneille. Algoritmi. Algoritmi on tietokoneohjelma, joka tekee asioita tietyssä järjestyksessä. Kuuluisia algoritmeja ovat esimerkiksi Googlen PageRank, joka vaikuttaa hakutulosten järjestykseen, ja Facebook EdgeRank, joka vaikuttaa kunkin käyttäjän uutisvirran sisältöön. Algoritmit voivat tuottaa lopputuloksia, joita ihmiset eivät osaa ennustaa – esimerkiksi syväoppimisessa käytetyt neuroverkot […]
Johdanto. Aikaisemmin tällä viikolla puhuin Kauppalehden toimittajan kanssa, joka halusi tietää ratkaisuista koneellisen päätöksenteon ongelmiin. Alussa ollaan. Kerroin, että tutkimusprojekti on vasta alussa ja vielä kartoitetaan ongelmakenttää. Ongelmien luonne pitää ymmärtää, jotta voidaan päästä ratkaisuihin. Ja koneellisen päätöksenteon osalta ne ovat osaksi ei-teknisiä, liittyen psykologiseen ja sosiologisiin ihmistekijöihin, joiden syvällinen ymmärtäminen vie aikaa. (Tavoitteena on […]
Kategoriat
Koneoppimisen jämähtämisongelma
Kone oppii kuin ihminen: empiirisen havaintoaineiston (=datan) perusteella. Tästä syytä samoin kuin ihmisen on hankala oppia pois huonoista tavoista ja asenteista (ennakkoluulot, stereotypiat), on koneen vaikea oppia nopeasti pois virheellisestä tulkinnasta. Kysymys ei ole poisoppimisesta, mikä lienee monessa tapauksessa mahdotonta, vaan uuden oppimisesta, niin että vanhat muistirakenteet (=mallin ominaisuudet) korvataan tehokkaasti uusilla. Tehokkaasti, koska mitä […]
Marc Andreessenin kuuluisan software eats the world –lausahduksen (so. ohjelmat syövät maailman) mukaisesti ihmisresursseja korvataan jatkuvasti ohjelmallisilla ratkaisuilla. Tämä ilmiö näyttäytyy kaikilla yhteiskunnan alueilla, mutta yksi merkittävimmistä alueista on päätöksenteon koneellistuminen ja automatisointi. Tässä artikkelissa kartoitan lyhyesti koneelliseen päätöksentekoon liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä. Mahdollisuudet Riskit puolueeton tunteeton nopea arvaamaton skaalautuva manipulaatioaltis Taulukko 1 Koneellisen päätöksenteon […]
Suomalaisen yhteiskunnan on pysyttävä ns. digitalisaation kärjessä, jotta voimme vastata kansainvälisen kilpailun haasteisiin. Paitsi kilpailullisia seikkoja, koneelliseen päätöksentekoon liittyy teknologian yhteiskunnallisten merkitysten ymmärtäminen. Tarkastellaan koneellista päätöksentekoa eurooppalaisesta näkökulmasta. Käytännössä kaikki ns. superalustat (alusta, jolla on yli sata miljoonaa käyttäjää) ovat yhdysvaltalaisomistuksessa. Nämä kaupalliset toimijat, joiden algoritmien tarkka toiminta on ”musta laatikko” niin käyttäjille kuin lainsäätäjille, […]
Kategoriat
Mikä on neutraali algoritmi?
Päätöksentekoalgoritmin neutraalius voidaan ymmärtää eri tavoin, esimerkiksi erottamalla toisistaan päätöksentekoprosessin ja tuloksen neutraalius (Stray, 2016). Mikäli algoritmin toimintaperiaate on läpinäkyvä ja yleisesti hyväksytty, voidaan sen katsoa olevan prosessin puolesta neutraali. Se voi kuitenkin yhä tuottaa puolueellisia tuloksia, erityisesti koneoppimisen kautta. Monet ongelmat liittyvätkin koneiden tapaan oppia, joka tapahtuu tilastollisen tulkinnan kautta (mm. Dwork, 2014). Esimerkiksi […]
Algoritmien valta - Neutraalius ja puolueellisuus koneellisessa päätöksenteossa 